VUODEN KLASSINEN 2025
Kuvaaja: Anna Söderman
AKI YLI-SALOMÄKI & AULI SÄRKIÖ
HYVÄKSYMINEN
ECLIPSE MUSIC
Hyväksyminen on nelikymmenminuuttinen soiva matka ahtojäistä sulamiseen, sumusta kajastukseen. Aki Yli-Salomäen meditatiivinen, upottava musiikki ja Auli Särkiön minimalistinen teksti rohkaisevat avautumaan ja asettumaan kipeyden äärelle. Mitä on itsen ja toisen hyväksyminen – tai vääjäämättömyyden, muutoksen ja oman vastuun hyväksyminen?
“Minulla ei ole ihoa. Odotan, tyhjenen; minulla ei ole ihoa.”
Teos rakentuu hitaasti etenevästä kaaresta, jossa kuoro, piano ja elektroniikka lomittuvat toisiinsa eri tavoin. Alussa kuullaan kuoron pehmeää, laajaa sointia ja pianon meditatiivisia jaksoja, joiden lomaan liittyy syntetisaattoreiden ja pianon vahvistamia kuoro-osuuksia. Keskivaiheilla teos siirtyy puhuttuun sanaan: Aki Yli-Salomäki ja Auli Särkiö itse lukevat yhdessä kirjoittamiaan tekstikatkelmia, jotka avaavat hyväksymisen teemaa henkilökohtaisesti, arkisesti ja universaalisti. Lopussa musiikki kasvaa kohti kirkkautta ja vapautumista – piano, kuoro ja elektroniikka löytävät yhteisen hengityksen.
Sekakuorolle, pianolle ja elektroniikalle sävelletty Hyväksyminen kuultiin ensi kerran maaliskuussa 2025. Albumilla teoksen esittää hehkuvasta soinnistaan tunnettu Somnium Ensemble (Ylen Vuoden levy 2019) johtajanaan Elisa Huovinen (Suomen Kuoronjohtajayhdistyksen Vuoden kuoronjohtaja 2024). Pohdiskelevista piano-osuuksista vastaa lied-pianistina tunnettu Joel Papinoja.
Aki Yli-Salomäki on säveltäjä, joka liikkuu äänen hiljaisilla reunoilla – alueilla, joissa akustinen sointi, tila ja elektroniikka sulautuvat yhdeksi hengittäväksi kokonaisuudeksi. Hänen musiikkinsa on hidasta ja avautuvaa, kuin liike ajassa ja tilassa.
Yli-Salomäki on tunnettu teoksistaan, jotka sijoittuvat uuden taidemusiikin ja ambientin välimaastoon. Viime vuosien teokset (Matala, Valunta, Jäi mieleen) ovat tutkielmia resonanssista, sointiväreistä ja pysähtymisen kauneudesta. Hyväksyminen on hänen neljäs julkaisunsa – jatkumo meditatiivisten ja monitaiteisten teosten sarjassa, joissa kuulija kohdataan herkkyyden ja kuulon äärirajoilla.
Auli Särkiö-Pitkänen on runoilija, kriitikko ja kääntäjä, jonka työ liikkuu kirjallisuuden ja äänen rajapinnalla. Hänen runoutensa ja esseensä ammentavat musiikista, unenomaisista mielikuvista ja sisäisestä tilasta, jossa kieli muuttuu soinniksi ja sointi kieleksi. Hänen esikoiskokoelmansa Vedenpeitto (2019) oli ehdolla Ylen Tanssiva karhu -palkinnon saajaksi vuonna 2020.
Hyväksymisessä Särkiö-Pitkänen tuo runouden ja musiikin ainutlaatuiseen vuoropuheluun Aki Yli-Salomäen kanssa – teoksessa, jossa sanat, ääni ja hiljaisuus hengittävät samaa rytmiä. Minimalistinen ja sisäänpäin kääntynyt kieli avaa hyväksymisen teemaa syvästi inhimillisenä kokemuksena.
Kuvaaja: Ville Hautakangas
TUIJA HAKKILA
KAIJA SAARIAHO: TOUCHES
ONDINE
Pianisti Tuija Hakkilan taiteelliseen työhön kuuluu niin konsertoiminen kuin opettaminen ja musiikkitapahtumien suunnittelu. Hän esittää ohjelmistoa yli 300 vuoden ajalta. Kiinnostus klassismin aikaan vei hänet myös periodisoitinten pariin. Aktiivisena nykymusiikin esittäjänä hän on kantaesittänyt kymmeniä teoksia.Hakkila opiskeli Sibelius-Akatemiassa Liisa Pohjolan ja Eero Heinosen johdolla ja Pariisin konservatoriossa Jacques Rouvier’n ja Theodor Paraschivescon oppilaana. Malcolm Bilson oli hänen mentorinsa klassisen ja romanttisen tyylin sekä periodisoitinten tuntijana, Claude Helffer nykymusiikissa. Tärkeitä vaikutteita antoivat opiskeluaikana myös György Sebök, William Pleeth ja Dmitri Bashkirov. Hän valmistui musiikin tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta 2005. Sibelius-Akatemiassa Hakkila on opettanut vuodesta 1987, ja hänet nimitettiin pianomusiikin professoriksi 2014. Mestarikursseja hän pitää säännöllisesti niin kotimaassa kuin ulkomailla.
Hän on opettanut Kööpenhaminan kuninkaallisen konservatorion vanhan musiikin osastolla 2005–2008, ja syksystä 2022 hän toimii Malmön musiikkikorkeakoulun vierailevana professorina. Hakkila on ollut Hämeenlinnan vanhan musiikin festivaalin, Sibelius-Akatemian konserttisarjojen, Espoon Kaiho-festivaalin sekä Nurmeksen Kesämusiikin taiteellinen johtaja. Hän on esiintynyt solistina, kamarimuusikkona ja lied-pianistina ympäri Eurooppaa sekä Yhdysvalloissa, Japanissa, Indonesiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Hänen yhteistyökumppaneitaan ovat olleet mm. Vera Beths, Anner Bijlsma, Hortense Cartier-Bresson, Mikael Helasvuo, Sirkka-Liisa Kaakinen-Pilch, Anna Laakso, Anssi Karttunen, Aleksei Ljubimov, Minna Pensola, Antti Tikkanen, Iiro Rantala, Kari Kriikku, Karita Mattila, Andres Mustonen ja John Storgårds, Meta4-kvartetti ja Ensemble Schrat. Hän on ollut perustamassa Takapiha-pianokvartettia. Tuija Hakkilan soololevytysten joukkoon kuuluvat Mozartin sonaattien kansainvälisessä lehdistössä erinomaiset arviot saanut kokonaislevytys, Sibeliuksen pianoteoksia, 1900-luvun pianomusiikkia, sekä suurta kiinnostusta herättäneet Haydnin varhaisten sonaattien ja Dussekin sonaattien äänitteet. Kamarimuusikkona Hakkila on julkaissut Haydnin, Castiglionin ja Kaija Saariahon musiikkia, Beethovenin, Faurén ja Janáčekin teoksia sellolle ja pianolle sekä J. S. Bachin, Brahmsin ja Byströmin sonaatit viululle ja pianolle.
Kuvaaja: Jouni Porsanger
LAPLAND CHAMBER ORCHESTRA
SEBASTIAN FAGERLUND: AUTUMN EQUINOX
BIS
Lapin kamariorkesteri, Rovaniemen kaupunginorkesteri, on Suomen ja EU-alueen pohjoisin ammattikamariorkesteri. 19 vakituisen muusikon taiteellisena johtajana toimii kansainvälisesti menestynyt kapellimestari John Storgårds ja keväästä 2026 alkaenorkesterin päävieralija on muusikko Marzi Nyman.
Lapin kamariorkesterin koti on Rovaniemellä kulttuuritalo Korundi, mutta alueorkesterina yhtye esiintyy säännöllisesti ympäri koko Lappia. Vierailuja orkesteri tekee ahkerasti myös muualla Suomessa ja ulkomailla. Viimeisimmät ulkomaanmatkat ovat suuntautuneet Färsaarille, Itävaltaan ja Norjaan. Vierailuja on kuultu myös Savonlinnan Oopperajuhlilla, Helsingin Juhlaviikoilla, Korsholman musiikkijuhlilla, Suomen Kansallisoopperassa, PianoEspoo-festivaalilla, Turun musiikkijuhlilla – BBC Proms-festivaalilla Lapin kamariorkesteri konsertoi ensimmäisenä suomalaisena kamariorkesterina 2014.
Lapin kamariorkesterin ennakkoluulottomat ohjelmistot soivat niin eri aikakausien merkkiteoksia, harvinaisempia helmiä kuin oman aikamme musiikkiakin. Orkesteri on kantaesittänyt useiden merkittävien säveltäjien teoksia ja sen vierailevat taiteilijat ovat poikkeuksetta alansa huippuja, kuten tänä syksynä orkesterin kanssa esiintyvä viulisti Isabelle Faust tai moninkertainen vieras pianisti Kirill Gerstein.
Lapin kamariorkesterin levytykset ovat saaneet useita kansainvälisiäkin tunnustuksia: Vagn Holmboen Kamarisinfoniat -levy sai loistavat arvostelut ympäri maailmaa ja oli Gramophone Award 2013 ehdokkaana. Kalevi Ahon Theremin- ja käyrätorvikonsertto -levy puolestaan sai 2015 arvostetun saksalaisen ECHO Klassik -palkinnon. Orkesterin levytys Hans Abrahamsensin teoksesta Schnee oli Gramophone Award 2022 ja ICMA ehdokkaana, ja on Vuoden klassinen Emma 2022. Tuorein levytys Sebastian Fagerlundin musiikista on niittänyt ylistäviä arvioita klassisen musiikin arvostetuissa julkaisuissa ja on ICMA 2026 ehdokas.
Kuvaaja: Kalle Vainio
MERIHEINI LUOTO
TALVEN UNEEN VAIPUEN
MERIHEINI LUOTO
Talven uneen vaipuen on kymmenosainen teos- ja albumikokonaisuus, jonka esittäjinä toimivat neljä eri genretaustoista tulevaa yhtyettä: Awake Percussion, Luoto luonnos, Saxtronauts ja Signe. Osin improvisatorinen teos on luotu tiiviissä yhteistyössä esittävien yhtyeiden kanssa. Estetiikaltaan teos jatkaa Luodolle ominaista sävellystyyliä — akustisten soittimien monivivahteiset sointisävyt luovat mielikuvituksellisia äänimaisemia, joiden ääreen on hyvä pysähtyä.
Tilasidonnaisena konserttina tammikuussa 2024 toteutettu teos soi albumilla aiempaa intiimimpänä ja eri perspektiivejä hyödyntävänä. Jouset, puhaltimet, ihmisäänet ja lyömäsoittimet luovat matkan läpi talviajan, jossa mielen ja talven maisemat vuorottelevat, pakkanen paukkuu, tuuli vihmoo ja jäät natisevat liitoksistaan.
Meriheini Luoto on aikamme musiikin kentällä työskentelevä säveltäjä ja muusikko. Luoto tunnetaan konseptuaalisista teoksista, jotka uudistavat taidemusiikin kenttää tilasidonnaisilla ja usein myös improvisaatiosta kumpuavilla lähtökohdillaan. Hänen musiikkiaan on esitetty nykymusiikin konserttisarjoissa ja festivaaleilla (mm. Tampere Biennale, Musica nova, Huddersfield Contemporary Music Festival) useiden huippukokoonpanojen toimesta.
Luodon musiikkia voi kuulla myös Metsänpeitto-albumeilla (Teosto-palkintoehdokkuus 2018), Akkajee-yhtyeessä (Vuoden kansanmusiikkitekijä 2022) sekä taiteiden välisissä yhteistöissä mm. tanssi- ja teatteritaiteen kentillä. Luodon omina pääsoittimina soivat viulu, avainviulu, laulu ja elektroniikka, ja hän on esiintynyt useilla merkittävillä festivaaleilla Suomessa ja kansainvälisesti.
Kuvaaja: Heikki Tuuli
MARI MÄNTYLÄ
PASSING SHADOWS
ALBA RECORDS
Mari Mäntylä kuuluu maamme eturivin kitarataiteilijoihin. Hänen pääinstrumenttinsa on decacorde eli 10-kielinen klassinen kitara.
Mäntylä on konsertoinut sekä solistina että kamarimuusikkona eri puolilla Eurooppaa, Venäjää, Lähi-idässä ja Aasiassa. Hän tekee yhteistyötä moniensuomalaisten ja ulkomaalaisten säveltäjien kanssa. Hän on kantaesittänyt useita, erityisesti decacordelle sävellettyjä teoksia ja näin edistänytmerkittävästi myös instrumenttinsa tunnetuksi tekemistä.
Hänen perusohjelmistonsa kattaa klassisen musiikin eri aikakaudet. Hänen esittämilleen teoksille on usein yhteistä vanhan musiikin henki: pieneleisyys, intiimiys ja hetki ajattomuutta. Ohjelmistovalinnat tuovat 10- kielisen kitaran vahvuudet esille mietiskelevänä ja muhkeaäänisenä kitarasoittimena. Sen lisäksi hän liikkuu luontevasti eri musiikkityylien parissa. Hän on työskennellyt mm. suomalaisten kansanmuusikoiden kanssa ja toiminut kitaristina Tirioni-yhtyeessä, jonka ohjelmisto koostuu portugalilaisesta fadosta.
Mäntylän lukuisista kamarimusiikkikokoonpanoista mainittakoon Duo Dryades, bandoneon-decacorde yhtye, Kristina Kuusiston kanssa. Duo on konsertoinut yhdessä vuodesta 2002 Suomessa ja ulkomailla. Duon julkaisemat levyt ovat kaikki saaneet innostuneen vastaanoton. Speira-levy oli myös Emma-ehdokkaana klassisten levyjen sarjassa. Vuonna 2011 duo kantaesitti yhdessä Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin kanssa Pekka Jalkasen säveltämän ja duolle omistaman kaksoiskonserton Aeterna.
Yksi Mäntylän musiikkiproduktioista on Pekka Jalkasen säveltämä monologiooppera Dominus Krabbe, jota hän esittää yhdessä kontratenori Teppo Lampelan kanssa. Ooppera kantaesitettiin Helsingin Juhlaviikoilla 2012 ja sen jälkeen sitä on esitetty eri puolilla Suomea.
Mari Mäntylän soolo- ja kamarimusiikkilevytykset ovat kaikki saaneet erinomaisen vastaanoton alan lehdistössä Suomessa ja ulkomailla. Hän on ollut mukana useissa levytyksissä ja esiintynyt radiossa sekä televisiossa Suomessa, Venäjällä, Ranskassa ja Liettuassa.
Mari Mäntylä on Kuhmon musiikkiopiston kitaransoiton- ja kamarimusiikin lehtori. Hän oli myös vuosina 2002 ja 2003 toteutuneen Tirando kitarafestivaalin taiteellinen johtaja.
Mäntylä on opiskellut kitaransoittoa Tampereen Konservatoriossa Jorma Salmelan johdolla, Sibelius- Akatemiassa solistisella osastolla Jukka Savijoen johdolla, Sveitsissä Baselin musiikkiakatemiassa Oscar Ghiglian konserttiluokalla sekä Sienan Accademia Musicale Chigianassa 1991, missä hänelle myönnettiin Diploma di Merito kunniadiplomi. Solistidiplomin hän suoritti Sibelius-Akatemiassa 1995, sekä Konzertreife- diplomin Baselin musiikkiakatemiassa 1997. Musiikin maisteriksi hän valmistui 1998.
Mari Mäntylä soittaa Kauko Liikasen (LiikanenGuitars) rakentamalla decacordella.
Kuvaaja: Emmi Hyyppä
OSTROBOTHNIAN CHAMBER ORCHESTRA
BREAKING WAVES
BIS
Vuonna 1972 perustettu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri (KPKO) kuuluu kansainvälisesti tunnetuimpiin suomalaisorkestereihin. Perustajansa, kapellimestari Juha Kankaan johdolla orkesteri loi kunnianhimoisen profiilin, jonka tavaramerkkejä ovat herkästi reagoiva, dynaaminen yhteissointi ja laaja ohjelmisto barokista tähän päivään. Juha Kangas toimi orkesterin taiteellisena johtajana vuoden 2008 loppuun saakka ja on nykyisin sen kunniakapellimestari.
Monikymmenvuotinen yhteistyö säveltäjä Pehr Henrik Nordgrenin kanssa on yksi esimerkki yhteistyökumppanuuksista, joille KPKO:n menestys on rakentunut. Orkesterin aktiivinen rooli oman aikansa musiikin tekijänä on tuottanut yli 190 kantaesitystä ja yli 80 levytystä. Kotimaisten säveltäjien lisäksi tiiviitä yhteyksiä on luotu Pohjoismaiden ja Baltian säveltäjiin. Laajaa kansainvälistä arvostusta nauttivalle orkesterille on myönnetty muun muassa Pohjoismaiden neuvoston musiikkipalkinto vuonna 1993. Kotipaikkansa Kokkolan lisäksi KPKO vierailee säännöllisesti kotimaassa ja ulkomailla.
Kapellimestari Sakari Oramon kauden (2013–2019) päätyttyä KPKO:n taiteellisena johtajana on toiminut ruotsalainen viulutaiteilija Malin Broman.