VUODEN ETNO 2024
Kuvaaja: Ville Malja
JAAKKO LAITINEN & VÄÄRÄ RAHA
ÄYSKÄRI
PLAYGROUNG MUSIC
Jaakko Laitinen & Väärä Raha on vuodesta 2009 musiikin ystäviä ja elämän rakastajia villinnyt Lapland-Balkan-orkesteri. Sen musiikissa lyövät kättä monenlaiset elementit pääraaka-aineina Balkanin säpäkät rytmit ja vanha suomalainen iskelmä. Musiikilliseen maustehyllyyn on vuosien varrella sattunut vaikutteita niin Gruusiasta, Turkista, Lähi-Idästä kuin Kreikastakin. Laitisen sanoitukset kunnioittavat suomalaisen iskelmän parhaimpia perinteitä venyttäen ilmaisua uusille vesille – aiheiden skaala paukkuu perinteisistä lemmenlauluista tietoisuuden ja todellisuuden olemuksen kiperiin pohdintoihin ja pimeän pullon etsintään Peräpohjolan yössä.
Kuusi fanien rakastamaa ja kriitikoiden ylistämää pitkäsoittoa ja yhden live-levyn julkaissut orkesteri tunnetaan kuitenkin ennen kaikkea hurmoksellisena keikkajyränä, ja mainetta on ylläpidetty kiihkeään keikkatahtiin Eirasta Inariin ja ympäri Eurooppaa yli 20 eri maassa niin suurilla festivaaliareenoilla kuin kylähäissä ja savuisissa klubeissa.
27. syyskuuta 2024 yhtye julkaisi viimeisimmän pitkäsoittonsa nimeltä Äyskäri. Levy on tuotannollinen uudelleenkäynnistys bändin ensimmäisten levyjen akustisiin maailmoihin, mutta viidentoista vuoden varrella kertyneellä soittotaidolla ja itsevarmuudella varustettuna. Luomulevyn lauluja ovat säveltäneet kaikki orkesterin jäsenet ja niissä helkkyvät kaikkien omien
taiteilijapersoonien kautta suodattuneet monimuotoiset vaikutteet.
Kuvaaja: Mikko Malmivaara
KARJALASTA KOLTTIEN mAILLE
KARJALASTA KOLTTIEN MAILLE
GLOBAL MUSIC CENTRE
Karjalasta kolttien maille on vuonna 2020 alkanut hanke, jossa tutkitaan kansanmusiikin ja kansanperinteen kautta karjalaisen ja kolttasaamelaisen kulttuurin yhteneväisyyksiä ja erityispiirteitä. Yhdistäviä tekijöitä ovat ainakin pitkät kertovat laulut, itkuvirret, katrillin sekä erilaisten pari- ja piiritanssien tanssiminen, ortodoksinen usko sekä evakkotausta. Sekä koltansaamen että karjalan kieli on kärsinyt suomalaistamispolitiikan vuoksi. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta ja ymmärrystä vähemmistökulttuureista ja tuottaa niistä lähtöisin olevaa uutta taidetta sekä synnyttää vuoropuhelua kolttien ja karjalaisten välillä. Hankkeen työryhmään kuuluvat Amanda Kauranne, Emmi Kuittinen, Anna Lumikivi ja Erkki Lumisalmi. Heillä kaikilla on karjalaiset tai kolttasaamelaiset sukujuuret, ja hanke onkin ollut tutkimusmatka omille juurille.
Karjalasta kolttien maille -hankkeen huipentumana syntyi hankkeen nimeä kantava albumi, jolla kuullaan yhteensä 17 kappaletta koltansaamen, karjalan ja suomen kielillä. Kappaleet sisältävät muun muassa leuʹddia, runolaulua, tuutulauluja, tanssi- ja leikkilauluja sekä itkuvirsiä. Osa kappaleista on vanhoja ja perinteisiä, osa uusia sävellyksiä.
Karjalasta kolttien maille -äänitteellä esiintyvät:
Amanda Kauranne: laulu, kehärumpu, sormipianot, pitkähuilu ja erilaiset perkussiot, kuten kivet, kahvikupit ja kellot
Emmi Kuittinen: laulu, haitari, harmooni, ukulele
Anna Lumikivi: laulu
Erkki Lumisalmi: laulu
Janne Lappalainen: akustinen kitara, busuki, mandoliini, basso, ohjelmointi
Kuvaaja: Mikko Malmivaara
LEIJA LAUTAMAJA
SYDÄN TULI PIILOSTA
LEIJA ORGANS RECORDS
Leija Lautamaja on lauluntekijä ja artisti, jonka musiikki on minimalistista ja lempeää suomirokkia. Polkuharmoonin, sähkökitaran ja rytmikoneen säestyksellä Leija kutsuu kuulijan universumiinsa, jonka ajattomat laulut ja nostalgialla leikittelevät sanoitukset pitävät otteessaan ja puhuttelevat kuulijoita kuroen sukupolvia yhteen.
Leijan musiikilliset juuret ovat eteläpohjalaisessa pelimanniperinteessä ja Alavuden pikkukylien rock-hengessä. Soolomusiikissaan Lautamaja tekee vilpittömän tutkimusmatkan näiden musiikillisten ainesten maailmaan.
Yhtyesoittajana (The Moontwins, ENKEL, Floating Sofa Quartet) tunnetun Lautamajan debyyttialbumi Sydän tuli piilosta ilmestyi keväällä 2024 ja sai ihastuneen vastaanoton muun muassa Radio Helsingissä, Ylen erikoisohjelmissa, Rumbassa ja Helsingin Sanomissa, jossa toimittaja Ilkka Mattila erikseen nosti Lautamajan esikoissinglen Kun rakkaus iski minuun suosituksekseen. Kappale oli koko tammikuun kolmanneksi soitetuin kappale Radio Helsingillä.
Kuvaaja: Tommi Ahonen
POLENTA
KARKELO
POLENTA MUSIC
Polenta on kolmen viulistin ja yhden kitaristin yhtye, joka soittaa omaa sekä perinteistä kansanmusiikkia hiki hatussa ja täydellä sydämellä. Yhtyeen jäsenet, Mikko Malmivaara (kitara), Aino Kinnunen (viulu), Olli Sippola (viisikielinen viulu ja mandoliini) ja Veera Kuisma (viisikielinen viulu) ammentavat inspiraationsa uusiin sävellyksiin pohjoismaisen kansanmusiikin pitkistä perinteistä.
Polenta nousi kansanmusiikkiväen tietoisuuteen vuonna 2019 voittamalla Konsta Jylhä -kilpailun. Yhtyeen kehuttu debyyttialbumi Kaustinen Turbo (2021) koostui Polentan omista tulkinnoista kaustislaisesta perinnemusiikista. Vuonna 2024 julkaistu Karkelo puolestaan esittelee Polentan muusikot monipuolisina kansanmusiikkisäveltäjinä. Karkelo on maljannosto elämälle, yhteisöllisyydelle ja tanssille! Yhtyeen jäsenet ovat tuttuja mm. Viitasen Piian, NOOLI:n, Orivesi All Starsin, Luomuduon, ALDA:n ja Hostikan riveistä.
Kuvaaja: Jyri Sariola
TUULENTEI
POKELA
ECLIPSE MUSIC
Kantele-taiteilija Martti Pokelan syntymästä tuli tammikuussa 2024 kuluneeksi 100 vuotta. Isoisänsä merkittävää musiikillista perintöä juhlistaakseen Pokelan lapsenlapset Soila, Jyri ja Petteri Sariola ovat yhdistäneet voimansa uudella POKELA-levyllä, joka julkaistiin isänpäivänä ja Martin nimipäivänä 10.11.2024.
TUULENTEI sai nimensä Martin kodin nimestä Tuulantei, jossa sisarukset viettivät lapsuudessaan paljon aikaa ihmetellen ja kokeillen kymmeniä erilaisia soittimia. Albumi sisältää kolmikon omia täysin uusia sävellyksiä ja uudenlaisia sovituksia Pokelan musiikista. Kaikki kappaleet ovat kuitenkin kytköksissä Martin elämäntarinaan, hänen sepittämiinsä juttuihin ja lauluihin sekä käsittämättömän virtuoottisiin ja monipuolisiin kantele-kappaleisiin. Villeistä improvisaatiokokeiluistaan tunnettu Martti tutki musiikilla ja eli musiikissa. POKELA- levyn musiikkityyliä onkin vaikea kuvailla yhdellä sanalla. Uusi musiikki syntyi joissain tapauksissa vanhojen kerrosten päälle. Jyri Sariolan säveltämä Nillan ja Seitan tarina on jatkoa Martti Pokelan, Sari Kaurasen ja Timo Väänäsen kantele-teokselle Nilla ja Seita (Snow Kantele 1997). Kappaleen prologissa kuuluukin näitä kaikuja, mutta TUULENTEIN versio johdattaa kuulijan kohti ikuisesti valvovaa seitakiveä – joka ei vastaa koskaan. Pakkasen poika taas syntyi Martin konserttikanteleella 1960-luvulla taituroiman Joutsenen tanssin (Tuulikumpu 2001) inspiroimana. Jyrin teoksessa kuulija pääsee kuitenkin matkaamaan koiravaljakon vetämässä ahkiossa, rapeassa talvisäässä ja kuuntelemaan, kuinka revontulet laulavat laulujaan. Petteri Sariolan taidonnäyte kuullaan Tappelupolkan (trad.) tuoksinnassa ja Soila Sariola puolestaan improvisoi a cappella-tyyliin laulussaan Virtaa vereni. Levyllä kuullaan myös Pokelan omaa uniikkia soittoa alkuperäisraitoina, eri kokoisilla kanteleilla. Mukana on mm. tuttu 5-kieliskappale Polun varrella. Kokonaisuus sisältää myös ennen julkaisematonta materiaalia, kuten Martin soittaman jouhikko-improvisaation, jonka Jyri Sariola äänitti Tuulantein olohuoneessa jo 1990-luvun loppupuolella.
Luvassa on kaiken kaikkiaan kokonaisuus, jossa soi päällekkäin ylisukupolvisen ketjun synnyttämät sävelet – sen esiin nostattama raaka kipu, suru, luopuminen, ikävä, perhe, läheisyys, lämpö, ilo ja hersyvä nauru sekä ylipäätään suuri rakkaus – ihmisyys. ”Se, että saa vielä musisoida ja jopa improvisoida – elää hetkessä Martin kanssa – on ollut käsittämättömällä tavalla omia musiikillisia kerroksia ja juuria avaava matka. Aikakäsitykseni on muuttanut muotoaan”, kertoo Soila Sariola. ”Martin värikäs ja koskettava elämäntarina sisältää paljon käänteitä, jotka kuuluvat hänen musiikissaan. Luopuminen, kaipuu, ihmettely, huumori ja nauru kuuluvat hänen soitossaan. Tarinat olivat suuri inspiraatio uusille sävellyksilleni ja sanoituksilleni”, kuvailee Jyri Sariola sävellysprosessiaan. ”Martin omintakeinen soitto ja intohimoinen suhtautuminen musiikkiin ovat yksi muusikkouteni ytimistä. En ikinä unohda, miten arvostavasti Martti suhtautui minuun lapsena, pienenä kitaristina ja kuinka hän innosti säveltämään omia kappaleita – hakemaan niitä mielen päältä”, kertoo Petteri Sariola.
Kuvaaja: Anna-Maria Viksten
WISHAMALII
AL-BAHR
NORDIC NOTES
Tämän kokoonpanon muodostavat kolme seikkailunhaluista muusikkoa hyvin erilaisista maantieteellisistä ja musiikillisista taustoista. Juuri ensimmäisen levynsä ”Al-Bahr” saksalaisella Nordic Notes levymerkillä julkaissut yhtye herättää ihastusta täysin ainutlaatuisella musiikillaan, laajalla sävypaletillaan, hioutuneella yhteissoitollaan ja hurmaavalla lavakarismallaan. Paketin täydentää pianisti Kari Ikosen vallankumouksellinen keksintö – Maqiano-mikrovirityslaite, jonka avulla hän voi soittaa arabialaisia maqam-asteikoita ja muita mikrointervalleja akustisella pianolla! Wishamalii-nimi viittaa pohjoismaiseen tapaan tulkita arabi-andalusialaisia Muwashah-lauluja, valtaosan yhtyeen ohjelmistosta ollen kuitenkin erityisesti tälle yhtyeelle sävellettyä musiikkia. Palestiinalais-jordanialainen laulaja, oudisti ja säveltäjä Nemat Battah on aktiivinen ja arvostettu muusikko maailmanmusiikin kentällä Suomessa ja Ruotsissa. Hän toimii myös lehtorina Sibelius-Akatemian Global Music-osastolla. Palkittu suomalainen säveltäjä ja pianisti Kari Ikonenon melkoinen erikoisuus tämän päivän musiikkipanoraamassa. Hän etsii jatkuvasti uusia polkuja universumin eri musiikkikulttuurien innoittamana. Ikonen kiertää maailmaa soolopianistina sekä useiden suomalaisten ja kansainvälisten yhtyeiden kanssa. Etiopialaissyntyinen Abdissa ”Mamba” Assefa on varmasti Suomen keskeisin lyömäsoittaja, joka sulauttaa luontevasti oman soivan rytmitaiteensa mihin tahansa bändiin, tilanteeseen tai genreen.